Koirakuumetta

Voih, näistä voisin haluta perheeseemme yhden lisäjäsenen!

On ihan hirmuista, miten voi koirakuume iskeä ihan salakavalasti.. Tai oikeastaan.. Onhan sitä podettu jo vuosia, mutta viime kesästä asti olen odottanut sitä oikeata hetkeä, että voisin pienen pennun hankkia meillekin.

Asiaa mutkistaa hieman perheemme allergia ja astma, jota meillä on miehelläni ja tytölläni. Ja ties vaikka pojillekin voi ehkä puhjeta, jos ja kun pennun joskus hankimme. Täytyy siis olla hyvä varasuunnitelma, että mitä teemme, jos haemme kotiin pennun ja loppujen lopuksi keuhkomme ei kestäkään pientä hauvavauvaa.

Olen kuitenkin positiivinen asian suhteen. Nimittäin itse aikoinani sairastin lapsena astman ja allergian. 11-vanhana olivat oireet jo lääkityksen myötä hävinneet ja omat vanhempani hankkivat meille koiranpennun. En muista kertaakaan saaneeni koirastani astmaa, vaikka koiramme oli sekarotuinen. Kun olin 15-vuotta, tuli perheeseemme vielä kissa (joka nukkui juuri ennen viime joulua pois.. hieman päälle 20-vuotiaana.. hän eli pitkän ja onnellisen elämän=). Koirani hyppäsi joka ilta viereeni nukkumaan, enkä ikinä saanut siitä ikinä astmaoireita. Kissaa en voinut viereeni ottaa nukkumaan, koska jos olisin päästänyt, olisi seuraavana aamuna hengitykseni vinkunut ja olo ollut kurja.

Joten kaiken tutkimisen jälkeen totesin, että Bichon Frise on rotu, jota voimme yrittää. Nimenomaan sen takia, että siitä ei lähde karvaa samalla tavalla, kuin tavallisesta koirasta. Ja paljon muitakin syitä, joita voin sitten myöhemmin luetella, nyt annan kuvien puhua puolestaan:

ps. kaikki kuvat ovat sivuilta: http://www.mercurites.com

Aika ihania koiria, eikö vain? Katsotaan, toteutuuko haaveeni pienestä koiranpennusta jo ehkä ensi kesänä?

Ihanaa viikonloppua!